Kööpenhaminaa vielä

Vielä hieman Kööpenhaminaa. Kerron teille omista kokemuksista ensikertalaisena, lasten kanssa ja vielä talvisesta Köpiksestä.

Meillä oli hotelli rautatieaseman takana. Ihan hyvä sijainti, mutta silti haluaisin, että lyhyellä kaupunkilomalla hotellin sijainti olisi aivan keskustassa. Koska olimme todella myöhään varaamassa hotellia, niin vaihtoehdot olivat vähissä. Joten kannattaa siis olla hyvissä tässä asiassa.

Vaikka lämpömittari ei ollut miinuksen puolella, ilma on silti tuulen vuoksi jäätävä. Joten kaikki talvivarustus ehdottomasti mukaan. 

Suurin ja ainut suunniteltu ohjelmanumero oli tietysti Tivoli. Oman perheen lisäksi matkassa oli ystävä ja hänen tyttö. Ja senkin kokemus on opettanut, että lapset kokevat kaupunkimatkailun vielä suurempana seikkailuna, kun seurana on samanikäisiä ystäviä. 

Ja kun matkaseurana oli lapsia, niin minulle matka ei  ollut sisustuspainotteinen. Mutta mitä me siellä sitten keksittiin.

Ensimmäisen päivä meni kaupugin keskustaan tustuessa, shoppaillessa, syödessä. Nähtävyyksistä yksi oli Rundetårn. Pyöreä torni, observatorio, josta on hienot näkymät koko Kööpenhaminaan. Sieltä piti tietysti bongata Juutinrauman silta, Silta-sarjan innoittamana.

Illan ohjelmana olikin sitten hieman yllättän keilausta. Keilahalli sijaitsi aivan meidän hotellin vieressä.

Kaupunkia mittavammin katselimme kanaaliajelulla. Laivassa oli lämmitetty lasikatollinen tila, joten viimassa se ihan miellyttävä tapa nähdä kaupunkia. Nyhavn tuli tutuksi ainostaan tätä kautta, samoin pieni merenneito tuli myös katsastettua ainostaan ajelulla. Ja olihana se toden totta pieni, se merenneito.

Kaupungin pienin talo nähtiin. Ja tuolla jossain on ne ihanat sisustuslehdissä esitellyt veneessä sijaitsevat asunnot.

Nyhavn on alue, jossa haluaisin viettää enemmänkin aikaa, sitten kesällä, lämpimällä. Mutta ihan ydinkeskustassakin löytyi tietysti ihania ravintoloita ja kahviloita. Ja tätä kahvilakulttuuria kaipailen myös Suomeen. Hämmentyneenä katsoin, kun ihmiset oikeasti istuivat ulkona kahviloissa, lämmittimien ja taljojen kanssa. Ja kaikki kahvilat olivat aivan tupaten täynnä iloisesti rupattelevia ihmisiä. Me tutustuttiin paremmin ydinkestustassa sijaitsevaan kahvila Nordeniin. Jonotettiin ja käytettiin jopa hieman kyynärpäätekniikkaa, että päästiin syömään. No ei nyt ihan. Ja voi, miten sisustajan silmä lepää näissä kahviloissa. 

Ja sitten vielä viimeisen päivä kohde. Se oli aivan ydinkeskustassa sijaitseva Ripley's Believe it or not -museo. Sieltä löytyi kaikkea ihmeellistä. Paahtoleivästä tehtyä taidetta, maailman suurinta miestä ja -nenää. Outoja eläimiä. No, kyllähän te tiedätte. Ja lopuksi yksi tyylikäs mummeli.

Sellainen oli meidän talvinen Köpis.Tarkoitus oli, että niputan nyt kaikki viimeisetkin jutut. Mutta tiedättekö, ei se vaan onnistu. Vielä tulee yksi myöhemmin. Ja siinä keskitytään sitten siihen sisustukseen.

Ihanaa viikonloppua!